Käyttämällä Kylpylähotelli Kunnonpaikan palveluita, tuet yleishyödyllistä toimintaa!

Huoltoliitto ry on valtakunnallinen, yleishyödyllinen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä järjestö, jonka tehtävänä on tukea erityisesti terveydellisesti vaikeissa olosuhteissa elävien hyvinvointia. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa yhteisön ja yksilön sosiaalista turvallisuutta ja tasa-arvoa sekä edistää ihmisen omatoimisuutta ja mahdollisuutta itsenäiseen ja inhimillisesti arvokkaaseen elämään. Toiminta-ajatustaan Huoltoliitto ry toteuttaa järjestö- ja kehittämistyön lisäksi tarjoamalla ja kehittämällä laaja-alaisia kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja omistamassaan hyvinvointikeskuksessa, kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärven Vuorelassa.

Yhteisöllinen vaikuttaminen

 

VALTAKUNNALLINEN VERKOSTO-VAIKUTTAMISTYÖ

Huoltoliitto ry:llä on edustus Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry:n hallituksessa. TULE ry edistää suomalaisten tuki- ja liikuntaelinterveyttä. Huoltoliitto ry/Kunnonpaikka on kuntoutuksen toimialayhdistys KTAY:n jäsen. KTAY vaikuttaa kuntoutuksen toimialan toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kuntoutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi sekä toimii jäsentensä yhteistoiminnan edistäjänä, edunvalvojana ja edustajana.

Huoltoliitto ry on Vanhustoiminnan Keskusliiton jäsen. VTKL on Suomen laajin valtakunnallisen vanhustyön järjestö. Liiton tarkoituksena on toteuttaa vanhuuspoliittista vaikuttamista ja jäsenistön edunvalvontaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Huoltoliitto ry on Maaseudun sivistysliiton jäsen. Maaseudun Sivistysliitto pyrkii siihen, että elämä kaikkialla Suomessa on antoisaa. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus omaehtoiseen kasvuun, oppimiseen ja luovuuteen. Ihmisten yhteisöt ovat vireitä. Työ ja muu tekeminen tuovat maaseudulle elinvoimaa. Taide ja kulttuuri antavat elämään merkityksiä ja olemassaolon iloa. Vastuu toisistamme, lähiympäristöstämme, ilmastosta ja koko maailmasta on yhteinen. 

 

Järjestöjen logot

ALUEELLINEN VERKOSTO- JA VAIKUTTAMISTYÖ

Huoltoliitto ry:n perustoimintaan kuuluu yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jota Huoltoliitto tekee yhteistyössä muiden valtakunnallisten järjestöjen kanssa.

Huoltoliitolla on edustus Pohjois-Savon Järjestöneuvostossa, yleisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sektorilla. Järjestöneuvosto on aluehallituksen ja järjestöjen yhteistyö- ja neuvottelutoimielin. Järjestöneuvosto ajaa järjestöjen etuja Pohjois-Savon maakuntahallinnossa ja pyrkii edistämään Pohjois-Savon alueen järjestöjen resursseja ja toimintaedellytyksiä, niin että kolmannesta sektorista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä maakunnan ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Pohjois-Savon järjestöyhteistyöstä ja toiminnasta löydät kootusti tietoa pohjoissavolaiset.fi-sivustolta. Huoltoliitto ry on mukana Perheentalo-toiminnan kautta Perheentalojen yhteisessä kehittämisverkostossa, Pohjois-Savon Lapsiasianverkostossa ja aktiivisena toimijana kehittämässä perhekeskusmallia osana SOTE-uudistusta.

Tulevaisuuden Sote-keskus Pohjois-Savossa-hankkeen myötä (POSOTE20) Huoltoliitto osallistuu ennaltaehkäisypakettiin Siilinjärvellä toteutuvan hanke- ja kohtaamispaikkatoiminnan kautta. Huoltoliiton toimesta Siilinjärvellä toimii Perheentalo ja vuonna 2021–2022 toteutetaan yhteistyössä Siilinjärven kunnan kanssa Tapaamo-hanke, jonka puitteissa rakennetaan Siilinjärvelle uudenlainen kansalaistoiminnan keskus.

 

Pohjois-Savon Järjestöneuvosto

PAIKALLINEN VERKOSTO- JA VAIKUTTAMISTYÖ

Aktiivisen Siilinjärvellä tapahtuvan kohtaamispaikkatoiminnan myötä Huoltoliitto on myös aktiivinen vaikuttaja Siilinjärven Järjestö- ja toimijafoorumissa. Foorumissa edistetään järjestöjen ja muiden 3. sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja edistetään järjestötoiminnan laatua ja näkyvyyttä Siilinjärvellä sekä kehitettään 3. sektorin toimintaedellytyksiä.

Siilinjärvi
Tarjoomo

Tarjoomo

Olemme mukana Tarjoomo-palvelussa, joka on voittoa tavoittelematon osuuskunta ja jonka keskeisenä tehtävänä on ikäihmisten kotona asumisen ja heidän hyvinvointinsa tukeminen.

Tarjoomon arvoja ovat luotettavuus, turvallisuus, yksilöllisyys ja tarpeen mukaisuus. Osuuskunnan toimintamalleilla edistämme näiden arvojen toteutumista myös käytännössä. Tarjoomon symbolina on kirjekyyhky. Se kuvaa osuuskunnan tehtävää ja roolia. Kuten kyyhky, toimii Tarjoomon palveluhakukin viestin välittäjänä. Viesti luotettavista ja turvallisista palveluista kulkee sen kautta palveluntarjoajilta asiakkaille. Viestin keskeinen sisältö on: “Voit luottaa meihin. Me pidämme huolta!”.

 

Käynnissä olevat hankkeet

 

TYKKE2-hanke

Tykke2-hanke on suunnattu kuopiolaisille ja tuusniemeläisille työttömille, joilla on työllistymistä haittaavia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita.
Hanke (ESR/TL5, S22042) toteutuu 1.6.2020 – 31.12.2022.
Hankkeen päätavoitteena on kohderyhmän elämänhallinnan ja -laadun sekä työ- ja toimintakyvyn kohentuminen.

Hankkeen pääyhteistyökumppaneina toimivat Kuopion kaupungin Työllisyyspalvelu / Työllisyyden kuntakokeilu, Tuusniemen kunnan Sosiaalipalvelut sekä Pohjois-Savon TE-toimisto
Kohderyhmään kuuluvat voivat hakeutua hankkeeseen edellä mainittujen tahojen omavalmentajan / vastuuvirkailijansa kautta.

Tykke2-hankkeen maksuton ja kaikille avoin päätösseminaari torstaina 24.11.2022.
Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet

Tapaamo-hanke

Tapaamo-hankkeen päätoteuttaja on Siilinjärven kunta ja Huoltoliitto ry toimii hankkeen osatoteuttajana. Tapaamo-hanke toteutuu 1.1.2021-31.12.2022. Tapaamo on siilinjärveläinen hanke, jonka tavoitteena on saada eri-ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa kuntalaiset ja järjestötoimijat löytämään toisensa. Hankkeen avulla luodaan malli, jolla tavoitetaan mahdollisimman paljon myös sosiaalisen osallisuuden tarpeessa olevia työikäisiä henkilöitä joko harrastajiksi tai vapaaehtoisiksi järjestöjen toimintaan. 

Tapaamo-hankkeessa järjestetään säännöllisesti erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestötoimijoiden tiloissa niin päivä-, ilta- kuin viikonlopputapahtumina, jotta mahdollisimman moni kuntalainen pystyy osallistumaan toimintaan. Tapahtumien sisällöistä vastaavat järjestöt ja muut toimijat. Lisäksi hankkeessa luodaan osallisuuspolkuja, joissa voi tutustua kolmannen sektorin toimintaan ohjatusti sekä autetaan asiakasta löytämään paikkansa kolmannen sektorin toiminnassa joko harrastajana tai vapaaehtoisena.

Tapaamo
Perheentalo Siilinjärvi

Perheentalo Siilinjärvi

Siilinjärven Perheentaloa hallinnoi Huoltoliitto ry. Toimintaa rahoittaa STEA ja toimintaa tukee vuosittain Siilinjärven kunta. Perheentalon toimintaa toteutetaan yhdessä monipuolisen ja laajan verkoston kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. Siilinjärven kunta, Siilinjärven seurakunta, MLL Järvi-Suomen piiri ry, MLL Siilinjärven paikallisyhdistys ry, Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Siilin Latu ry, SPR Siilinjärven paikallisosasto, SLU Siilinjärven yhdistys, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, Tatu ry:n Vauhti-hanke, Siilinjärven kuvataideyhdistys ry, Sakky (Savon Ammattiopisto), HUMAK (Humanistinen ammattikorkeakoulu), sekä Savonia ammattikorkeakoulu (Viretori-toiminta). Lisäksi Perheentalon toiminnassa ovat aktiivisesti mukana Siilinjärven kaverikoirat sekä Kennelliiton lukukoirat. 

Perheentalon toimintaan on tervetulleet uudet yhteistyökumppanit, joten olethan rohkeasti yhteydessä! 

Perheentalo

Päättyneet hankkeet

 

OLÈ-HANKE

Oman elämän seikkailu eli Olè-hanke toteutui STEA:n hankerahoituksella. Hankkeen kohderyhmänä olivat työtä ja opiskelupaikkaa vailla olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Hankkeen avulla pyrittiin tarjoamaan nuorille positiivisia elämyksiä elämän eri osa-alueilta ja auttamaan osallistujia löytämään kiinnostuksen kohteita, joiden ympärille voi rakentaa suunnitelmaa tulevaisuudelle. Hankkeen kautta tarjottiin nuorille myös suunnitteluapua esim. työllistymiseen tai opiskelupaikan löytymiseen hyödyntäen eri aihealueiden asiantuntijoita. Olè-hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Kuopion kaupunki, Siilinjärven kunta sekä lukuisa joukko näiden kuntien kolmannen sektorin toimijoita. Hanke on alkoi keväällä 2017 ja päättyi huhtikuun lopussa 2021.

 

Esittely

TYKKE-HANKE

Tykke-hanke toteutui 1.6.2018–31.5.2020. Hankkeen kohderyhmänä olivat kuopiolaiset ja tuusniemeläiset työttömät, joilla on työllistymistä haittaavia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita. Hankkeen avulla kartoitettiin asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta ja autettiin löytämään omaa tilannetta parhaiten tukevia palveluita. Hankkeen toimesta tuettiin myös mielekkäiden vapaa-ajan viettotapojen löytämisessä. Hanke oli osallistujille maksuton ja sisälsi yhteensä kolme ohjauspäivää Kunnonpaikassa, joiden jälkeen osallistujat jatkoivat kotipaikkakunnallaan osallisuutta ja jatkopolkuja tukevassa toiminnassa hanketyöntekijöiden tukemana. Kunnonpaikassa toteutuviin ohjauspäiviin sisältyi lounas ja kylpylän sekä kuntosalien vapaa käyttö.

TYÖKUNTOON-HANKE

Työkuntoon-hanke toteutui kuudessa pohjoissavolaisessa kunnassa (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara ja Tuusniemi) ja hanketta hallinnoi Pohjois-Savon liikunta. ossa Huoltoliitto ry oli mukana osatoteuttajana. Rahoitus koostui ESR-tuesta (80%) sekä toteuttajajärjestöjen ja hankekuntien omarahoitusosuudesta.

Hankkeen pääkohderyhmä olivat työikäiset työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, mutta hankkeen toimesta järjestetään myös kaikille avoimia liikunta- ja ravitsemusohjauksia. Hankkeen Kehittämö-osuudessa on mukana myös järjestöjä hankekunnista.

ELMO

Elmo-projekti järjestettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin aikuissosisaalityön kanssa RAY.n hanketuella. Hankkeen puitteissa järjestettiin käytännönläheistä liikunta- ja ravitsemusohjausta työttömille työelämän ulkopuolella oleville henkilöille.

MIELIKKI- MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUKIPROJEKTI

Mielikki-projekti toteutettiin yhteistyössä Suomen klubitalojen kanssa RAY.n rahoituksella. Hankkeen puitteissa järjestettiin Klubitalojen mielenterveyskuntoutuja-asiakkaille käytännönläheistä liikunta- ja ravitsemusohjausta sekä pyrittiin luomaan kohderyhmälle sopiva työkalu terveellisen elämäntavan omaksumiseen. Hanke toteutettiin Kuopiossa, Jyväskylässä sekä Imatralla. Hankkeen myötä vaikutuksella Turvalinkki ry:n Päiväntasaajalla (entinen Kuopion klubitalo) toimii nykyään 4 x viikossa matalan kynnyksen liikuntaryhmät sekä ruuanlaittoryhmä.

ELMERI – YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN ELÄMÄN- JA PAINONHALLINTAHANKE

Hankkeella pyrittiin parantamaan murrosikäisten nuorten itsetuntemusta ja elämänhallintaa, motivoimaan heitä itsehoitoon ja ennaltaehkäisemään ylipainon seurauksena tulevia sairauksia. Hanke on perhekeskeinen. Liikuntapainotteisella ohjelmalla saatavia tuloksia verrattiin ravitsemuspainotteisella ohjelmalla saataviin tuloksiin. Arviointi tehtiin Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella. Hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, jota kunnat ja perusterveydenhuolto voivat soveltaa ylipainoisten nuorten hoidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.

UNTO – UUTTA YHTEISÖLLISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ (RAY 2008-2011)

Unto-projektissa tavoitteena oli iäkkäiden omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Projektissa koulutettiin vapaaehtoisia tukihenkilöitä iäkkäille pariskunnille, joista toinen toimii puolisonsa omaishoitajana. Omaishoitajien ryhmän ohjelma koostui sekä fyysisen että henkisen jaksamisen tukemisesta sekä vertaistuesta. Interventioryhmien lisäksi hankkeeseen rekrytoitiin vertailuryhmät samoilta paikkakunnilta. Projekti toteutui Kuopiossa, Siilinjärvellä, Leppävirralla, Nilsiässä, Lapinlahdella ja Varkaudessa.

SOINTU – TUKIPROJEKTI SYÖMISHÄIRIÖISTÄ KÄRSIVIEN NUORTEN PERHEILLE

Tarkoituksena oli löytää syömishäiriöistä kärsivien nuorten perheille keinoja selvitä kriisistä, jonka nuoren syömishäiriö perhedynamiikalle aiheuttaa. Syömishäiriöperheiden yhteiset viikonlopputilaisuudet tarjosivat mm. vertaistukea, asiantuntijaluentoja, liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, elämystoimintaa, fysioterapian asiantuntemusta ja terapeuttista liikeilmaisua. Perheenjäsenten vuorovaikutuksen kehittäminen kuului projektin keskeisiin tavoitteisiin. RAY-rahoitteinen, kolmivuotinen hanke toimi aluksi Päijät-Hämeen alueella, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Vuonna 2006 hanke jatkui Keski-Suomessa ja Kuopio-Kajaani -alueella.

ELLI – IKÄIHMISTEN ELPYMISPROJEKTI

Huoltoliitto toteutti RAY:n tuella Elliä, ikäihmisten elpymisprojektia. Se toimi yhteensä 30 kunnassa eri puolilla maata. Kohderyhmänä olivat masennusoireista tai tavallista syvemmästä apeudesta kärsivät ikäihmiset. Toiminta oli asiakaslähtöistä, ryhmäpainotteista ja avotyyppistä. Siihen kuuluvat myös kotikäynnit asiakkaiden luona. Projektin kokonaiskesto oli v. 2001-2004.

Huoltoliitto

Huoltoliiton tarina

Yhdenvertaisen hyvinvoinnin rakentaja jo 70-vuotta!

Tasavertaisen hyvinvoinnin rakentaminen – se oli Huoltoliiton tehtävä jo 70 vuotta sitten ja sitä se on edelleen.

Huoltoliitto perustettiin 12.10.1951 ja sen päämääränä oli maaseudun vähävaraisen väestön hyvinvoinnin edistäminen. Aineellisen avustamisen lisäksi Huoltoliiton toiminnassa oli alusta asti mukana myös rahallinen avustustoiminta. Konkreettisen avun tarjoaminen on ollut aina Huoltoliiton tekemisen ytimessä ja halu auttaa heikommassa asemassa olevia. 

Huoltoliitto alkoi tarjota kuntolomatoimintaa Espoossa Kaisankodissa ja tärkeimpänä kohderyhmänä olivat maaseudun naiset, joilla harvoin oli synnytysten lisäksi minkäänlaista kosketusta terveydenhuoltoon. Kaisankoti todettiin kuitenkin pian tiloiltaan liian pieneksi ja vuonna 1968 Huoltoliitto päätti perustaa oman kuntoutuskeskuksen. Syntyi Siilinjärven Kunnonpaikka. Taustalla vaikutti yhteiskunnallisesti näyttävä tukijoukko ja Kunnonpaikan ylikummiksi lupautui itse Urho Kekkonen.

Tänä päivänä Kunnonpaikka toteuttaa Huoltoliiton perustehtävää muun muassa erilaisilla sairausryhmäkohtaisilla kuntoutuksilla, ammatillisella kuntoutuksella ja lapsiperheiden tukemisella.

Eskelinen_Kekkonen

”KEKKONEN SANOI, ETTÄ JOS TULEE ONGELMIA TULE KERTOMAAN!”

Huoltoliiton piirissä on vuosien saatossa nähty koko joukko suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajia, järjestön historiaan on kuitenkin kaikkein näkyvimmin kädenjälkensä jättänyt kotiseutuneuvos Katri-Helena Eskelinen. Kansanedustajana ja ministerinä toiminut Eskelinen oli Huoltoliiton johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1968–1996. Katri-Helena tunnustaa, että hänellä oli hyvä yhteys presidentti Kekkoseen, josta tulikin yhdistyksen todellinen kummi.

— Kun presidentti Kekkonen oli hyvin myötämielinen järjestöämme kohtaan, olen jäljestä päin harmitellut, etten käyttänyt hänen auktoriteettiaan enemmänkin hyväksi Huoltoliiton asioissa. Mutta, kun minua toisaalta pelotti, että jos hankkeemme eivät menestykkään, ja presidentti joutuu hankalaan tilanteeseen sen takia.

— Kekkonen sanoihin minulle, että jos vain jotakin ongelmia ilmenee, tule kertomaan!

— Ja niin monesti hänen luonaan kävinkin. Monta tovia presidentin kanssa siellä Tamminiemen ikkunan ääressä istuttiin ja asioita pohdittiin.

AVUSTUSJÄRJESTÖSTÄ KUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI

Erityisesti maaseudun naiset sekä lapset olivat Huoltoliiton alkuvuosina avustuksen keskiössä. 50-luvun lopussa Huoltoliitto teki yhteistyötä kuntien sosiaalitoimistojen kanssa ja keräsi osoitteita avun tarpeessa olevista lapsiperheistä. Tästä alkoi osoitevälitys, jonka myötä yhteisöt ja yksityiset hyväntekijät pystyivät lähettämään avustuspaketteja ja lahjoituksia vähävaraisille perheille. Paketit sisälsivät muun muassa vaatteita ja kotitaloustarvikkeita. Osoitteita välitettiin aina Ruotsiin saakka. Merkittävässä osassa oli myös kuntolomatoiminta maaseudun naisille – usein suurperheiden rasittuneille äideille. Kuntolomissa oli mukana terveystarkastus, joka saattoi olla maaseudun naisten ainut kosketus terveydenhuoltoon synnytysten ohella. Kunnonpaikan valmistumisen myötä Huoltoliitolla tuli mahdollisuus kuntouttaa maaseudun naisten lisäksi myös muita ammattiryhmiä. Esimerkiksi sotaveteraanit, metsurit ja muut raskasta työtä tekevät saapuivat Kunnonpaikkaan kuntoutukseen. Kuntoutusten tarjoaminen on sittemmin laajentunut kattamaan kaikki työikäiset kansalaiset.

— Aslak-kuntoutukset alkoivat 1980-luvulla, kun huomattiin, että työelämä verottaa työntekijöitä liikaa ja tarvitaan kuntoutusta, jotta työelämässä jaksetaan olla jatkossakin. Aluksi kuntoutukset järjestettiin kertaluontoisina neljän viikon jaksoina ja kuntoutusta tehtiin autenttisissa olosuhteissa. Eli esimerkiksi metsurit vietiin metsään, kaadettiin puita ja opastettiin tekemään työ kehoa säästäen.

1990-luvulla meillä kävi myös lentokonemekaanikkoja, joiden erityisenä haasteena oli työskentely hyvin ahtaissa tiloissa kädet ylhäällä tarkkuutta vaativan työn parissa, kertoo Kunnonpaikan avainasiakaspäällikkö Päivi Rossinen.

 

Sairasryhmäkohtaiset kuntoutukset ja työelämän tukeminen tärkeässä osassa Kunnonpaikan toimintaa.

Lentokonemekaanikko
Tänä päivänä Kunnonpaikka toteuttaa Huoltoliiton perustehtävää mm. tukemalla lapsiperheitä hallinnoimansa Siilinjärven Perheentalon toiminnan kautta. Perheentalon toiminta käynnistyi Stean rahoittamana hanketoimintana 2019–2021. Vuonna 2022 saatiin toimintaan jatkoa Ak- avustuksella.

Huoltoliiton tausta- ja yhteistyöjärjestöt

 

Huoltoliiton hallitus

Heikki Laurinen
Hallituksen puheenjohtaja
Talousjohtaja

Lasse Kontiola
Yhteyspäällikkö

Kaija Väänänen
Toiminnanjohtaja

Helena Pakarinen
Poliittinen sihteeri

Tiina Perho
Johdon erityisavustaja

 

Huoltoliiton jäsenjärjestöt

Suomen Keskusta rp
Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maaseudun Säätiö
Suomen Keskustanaiset ry
Suomen Keskustanuoret ry

Järjestötyö

Huoltoliitto ry tekee kansanterveystyötä itse ja yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa:

Suomen Sosiaali ja Terveys ry
Vanhustyön keskusliitto
Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
Kuntoutuksen toimialayhdistys ry
Maaseudun sivistysliitto
Tapaturmaisesti vammautuneiden lasten Tuki ry
Suomen Yrittäjät ry
Siilinjärven Yrittäjät ry
Kuopion Kauppakamari ry
Kuluttajaliitto
Turvalinkki ry

Sirpa-Sari Borg-Holopainen
Järjestöpäällikkö

Huoltoliitto ry
044 788 9498
borg.holopainen@huoltoliitto.fi

Huoltoliitto ry

Jokiharjuntie 3
70910 Vuorela (Siilinjärvi).