Tunnetko työyhteisösi kaipaavan piristystä? Tutkimusten mukaan jopa 25% suomalaisista työntekijöistä kokee työuupumuksen oireita vuosittain. Työhyvinvoinnin laiminlyönti ei ole vain henkilöstöongelma – se on strateginen riski, joka vaikuttaa suoraan yrityksesi tulokseen. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi, luovempi ja sitoutuneempi.
Tehokkaasti järjestetty tyky-toiminta voi mullistaa työyhteisösi ilmapiirin ja tuottavuuden. Kuopion lähettyvillä sijaitsevassa Kylpylähotelli Kunnonpaikassa olemme nähneet, kuinka oikein toteutetut työhyvinvointipäivät synnyttävät pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia työyhteisöissä.
Tässä artikkelissa asiantuntijamme jakavat parhaat vinkit työhyvinvoinnin parantamiseen ja onnistuneiden virkistyspäivien järjestämiseen. Saat konkreettisia työkaluja, joilla voit välittömästi kohentaa työyhteisösi hyvinvointia.
Työhyvinvoinnin merkitys modernissa työelämässä
Työelämän muutos on asettanut uudenlaisia haasteita työhyvinvoinnille. Työterveyslaitoksen tuoreimmat tilastot kertovat karua kieltä: etätyön yleistymisen myötä työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt entisestään, ja jopa 60% toimistotyöntekijöistä kokee kasvavaa kuormitusta. Tämä näkyy suoraan sairauspoissaolojen määrässä ja henkilöstön vaihtuvuudessa.
Työhyvinvoinnin asiantuntijat korostavat, että hyvinvoiva työyhteisö on jopa 21% tuottavampi kuin huonosti voiva. Kyse ei ole pelkästään sairauspoissaolojen vähentämisestä – hyvinvoiva työyhteisö innovoi, palvelee asiakkaita paremmin ja sopeutuu muutoksiin tehokkaammin. Tämä tekee työhyvinvoinnista strategisen kilpailutekijän kaikille organisaatioille toimialasta riippumatta.
Säännöllisillä työkykyä ylläpitävillä toimintapäivillä on tutkitusti merkittävä rooli kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Ne eivät ole vain irrallisia virkistyspäiviä, vaan parhaimmillaan osa systemaattista työhyvinvoinnin strategiaa. Hyvin suunniteltu tyky-toiminta rakentaa siltoja henkilöstön välille, purkaa hierarkioita ja luo yhteisiä onnistumisen kokemuksia.
Tyky-päivän suunnittelu: Asiantuntijoiden parhaat käytännöt
Onnistunut tyky-päivä ei synny sattumalta, vaan huolellisella suunnittelulla. Kokemuksemme perusteella tehokkain tyky-päivä lähtee liikkeelle selkeistä tavoitteista: haluatteko vahvistaa tiimien yhteishenkeä, edistää fyysistä hyvinvointia vai kenties tarjota työkaluja stressinhallintaan? Kunkin tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan erilaisia aktiviteetteja.
Työyhteisöt ovat erilaisia, ja myös aktiviteettien suunnittelussa tämä on otettava huomioon. Monipuolinen ohjelma, jossa yhdistyvät sekä fyysinen aktiviteetti että rentouttavat elementit, on useimmiten toimivin ratkaisu. Kylpylähotelliympäristössämme suosittuja elementtejä ovat esimerkiksi ohjatut vesijumpat, rentoutuminen useissa erilaisissa altaissa sekä yhteisölliset ongelmanratkaisutehtävät luonnon äärellä.
Kestävien vaikutusten varmistamiseksi tyky-päivä kannattaa suunnitella 3-6 kuukautta etukäteen. Optimaalinen aikataulu sisältää seuraavat vaiheet:
- Tavoitteiden asettaminen ja tarpeiden kartoitus (3-6 kk ennen)
- Aktiviteettien ja paikan valinta (2-3 kk ennen)
- Käytännön järjestelyt ja ilmoittautumiset (1-2 kk ennen)
- Seurantasuunnitelma ja jatkotoimenpiteet (viimeistään tyky-päivän jälkeen)
Budjetin tehokas käyttö onnistuu, kun valitset palveluntarjoajan, jolla on valmiudet toteuttaa monipuolisia aktiviteetteja samassa ympäristössä. Näin säästyy sekä aikaa että kuljetuskustannuksia.
Työhyvinvoinnin tukeminen arjessa: Mikä todella toimii?
Yksittäinen tyky-päivä ei yksin riitä pitkäkestoiseen työhyvinvoinnin parantamiseen – tarvitaan myös arkea tukevia toimintamalleja. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan erityisesti etä- ja hybridityössä korostuvat selkeät rakenteet ja rutiinit. Virtuaaliset taukojumpat, säännölliset tiimikeskustelut ja selkeät ”offline-ajat” auttavat pitämään työn kuormituksen hallinnassa.
Esihenkilöiden rooli on keskeinen hyvinvoinnin rakentamisessa. Säännöllinen, kahdensuuntainen palautekulttuuri sekä työntekijöiden autonomian tukeminen ovat tutkitusti tehokkaimpia keinoja lisätä työhyvinvointia. Olemme nähneet, kuinka esihenkilöiden oma hyvinvoinnin johtaminen heijastuu koko työyhteisöön.
Matalan kynnyksen toimintamalleihin kuuluvat esimerkiksi:
- Viikottaiset mielialakyselyt tiimin kesken
- Kävelykokoukset perinteisten kokousten sijaan
- Työyhteisön yhteiset taukohaasteet
- Vertaismentorointiparit työyhteisön sisällä
Työntekijöiden omaa vastuuta ei tule unohtaa. Itsensä johtamisen taitoja voi kehittää esimerkiksi omaksumalla selkeät työn aloitus- ja lopetusrutiinit sekä opettelemalla tunnistamaan omia kuormitustekijöitä.
Työhyvinvoinnin tulevaisuus: Trendit ja työkalut
Työhyvinvoinnin kenttä kehittyy nopeasti, ja tulevaisuudessa näemme yhä enemmän dataan perustuvaa hyvinvoinnin johtamista. Erilaiset hyvinvointisovellukset, aktiivisuusmittarit ja palautumisen seurantatyökalut tuovat objektiivista näkökulmaa henkilöstön tilaan.
Modernit tyky-päivät eivät ole enää irrallisia tapahtumia, vaan osa jatkuvaa hyvinvoinnin kehittämistä. Virtuaaliset ja hybriditoteutukset mahdollistavat myös hajautettujen tiimien osallistumisen. Olemme Kunnonpaikassa vastanneet tähän trendiin kehittämällä sekä paikan päällä toteutettavia että virtuaalisesti tuettuja hyvinvointiohjelmia.
Asiantuntijat ennustavat myös kokonaisvaltaisemman lähestymistavan yleistymistä: tulevaisuuden tyky-toiminta ottaa huomioon niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin. Myös työympäristön merkitys korostuu – luontoympäristön hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia, ja siksi Kallaveden rannalla sijaitseva Kunnonpaikkamme tarjoaa ihanteelliset puitteet kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin tukemiseen.
Työhyvinvoinnin rooli osana yrityskulttuuria ja johtamista tulee vahvistumaan entisestään. Tulevaisuuden menestyneimmät organisaatiot näkevät työhyvinvoinnin strategisena kilpailuetuna ja investoivat siihen systemaattisesti.