Yhteisöllinen vaikuttaminen

Huoltoliitto ry:n perustoimintaan kuuluu myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jota Huoltoliitto tekee yhteistyössä muiden valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Tänne kootaan tuotoksia tästä vaikuttamistyöstä.

kuva

Kuluttajaparlamentti vaati täysistunnossaan 20.11.2018:

Sähköinen tunnistautuminen tulee tehdä helppokäyttöiseksi ja saavutettavaksi

 

 

Huoltoliitto ry on vuonna 2018 mukana Kuluttajaparlamentin kannanotossa, jossa vaaditaan sähköisten tunnistautumisvälineiden kehittämistä helppokäyttöiseksi ja saavutettavaksi.

 

Julkiset palvelut sekä muut sujuvan arjen kannalta merkittävät välttämättömyyspalvelut digitalisoituvat kovalla vauhdilla. Sähköinen tunnistautuminen on avain monien välttämättömyyspalveluiden käyttämiseen. Merkittävä määrä näistä palveluista vaatii käyttäjältä vahvaa sähköistä tunnistautumista. Nykyiset tunnistautumispalvelut on todettu vaikeakäyttöisiksi etenkin ikäihmisille ja vammaisille, sekä ihmisille, joilla on erityisiä oppimisen tai ymmärtämisen haasteita. Tämän vuoksi kansalaisjärjestöjen kuluttajaparlamentti vaatii kannanotossaan, että sähköisen tunnistautumisen palvelut kehitetään aidosti helppokäyttöisiksi ja saavutettaviksi, esimerkiksi biometrisen tunnisteen avulla.

 

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima järjestöjen vaikuttamisfoorumi, joka kokoaa vuosittain kymmeniä valtakunnallisesti merkittäviä kansalaisjärjestöjä yhteen vaihtuvien teemojen ympärille. Vuodesta 2011 asti toimineen Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on saada poliittiset päättäjät tietoiseksi keskeisten järjestöjen näkemyksistä ja kannoista poliittisiin kysymyksiin sekä edistää kuluttajien etua politiikan eri osa-alueilla.

 

Vuonna 2018 Kuluttajaparlamentti vaatii, että sähköisen tunnistautumisen menetelmät kehitetään aidosti helppokäyttöiseksi ja esteettömäksi. Uuden teknologian tulisi sopeutua ihmisiin ja näiden kykyihin ja tarpeisiin – ei toisinpäin.

 

 

Suomessa on arviolta miljoona kansalaista, joilla on haasteita digitaalisten palveluiden käytössäMoni ikäihminen ei ole koskaan tunnistautunut sähköisesti. Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton Ikäteknologiakeskuksen vuonna 2017 tekemässä kyselyssä 37 % ilmoitti syyksi sen, että ei osaa käyttää sähköisiä tunnistautumisvälineitä.² Selkokeskuksen tarvearvion (2014) mukaan 430 000– 650 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä eli yleiskieliset palvelut ovat liian vaikeita heille käyttää.³

 

Kuluttajaparlamentti katsoo, että kaikkien välttämättömyyspalveluiden käyttämiseen tarvittavien sähköisten tunnistautumistapojen tulee olla aidosti saavutettavia kaikille käyttäjille. Teknisen saavutettavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös kielelliseen saavutettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Yksi huomattavasti helpompi tunnistautumistapa olisi biometrinen tunniste kuten sormenjälki. Kuluttajaparlamentti esittääkin, että biometrisen tunnisteen käyttöönoton mahdollisuudet selvitetään.

 

 

Kuluttajaparlamentti kokoontui täysistuntoon 20. marraskuuta eduskunnan Pikkuparlamentissa. Täysistunnossa kannanotot luovutettiin kaikkien eduskuntapuolueiden edustajille.

 

 

¹ Akatemiatutkia Sakari Taipaleen arvio perustuen AUTA-hankkeen ja PIAAC-tutkimuksen lukuihin.

² Vallin Ikäteknologiakeskuksen selvitys 2017: Ikäihmiset ja sähköinen asiointi. Miten saadaan kaikki mukaan?  http://www.ikateknologiakeskus.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisut__pdf/…
³ Selkokeskuksen selvitys 2014: Selkokielen tarvearvio 2014 (H. Virtanen). https://selkokeskus.fi/wordpress/wp-content/uploads/2016/05/Tarvearvio_…

huoltoliitto kuopio kunnonpaikka

Kuluttajaparlamentti vaati täysistunnossaan 20.11.2018:

Toisen asteen koulutus maksuttomaksi

 

Huoltoliitto ry on vuonna 2018 mukana Kuluttajaparlamentin kannanotossa, jossa vaaditaan toisen asteen koulutusta maksuttomaksi.

 

Peruskoulun jälkeinen koulutus ei ole yhdenvertaisesti kaikkien nuorten ulottuvilla, vaikka Suomen lainsäädäntö sitä edellyttää. Lukion ja ammatillisen koulutuksen kustannukset ovat kalliit, mikä asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan. Pelkkä maksuton peruskoulutus ei enää takaa työllistymistä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa. Kansalaisjärjestöjen kuluttajaparlamentti vaatii kannanotossaan, että toisen asteen opintojen maksullisuus poistetaan.

 

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima järjestöjen vaikuttamisfoorumi, joka kokoaa vuosittain kymmeniä valtakunnallisesti merkittäviä kansalaisjärjestöjä yhteen vaihtuvien teemojen ympärille. Vuodesta 2011 asti toimineen Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on saada poliittiset päättäjät tietoiseksi keskeisten järjestöjen näkemyksistä ja kannoista poliittisiin kysymyksiin sekä edistää kuluttajien etua politiikan eri osa-alueilla.

 

Vuonna 2018 Kuluttajaparlamentti vaatii, että opiskelijoilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella toisella asteella. Kannanotossa vaaditaan, että eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.

 

Lukion ja ammatillisen koulutuksen kustannukset ovat kalliit: esimerkiksi lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon ja joidenkin ammatillisten tutkintojen kustannukset voivat, riippuen alasta ja oppilaitoksesta, nousta jopa useaan tuhanteen euroon.¹ Maaliskuussa 2018 julkaistun Nuorisobarometrin mukaan jopa 17% vastaajista kertoi taloudellisten syiden vaikuttaneen heidän koulutuspolkuunsa ja vailla toisen asteen tutkintoa/opiskelupaikkaa olevista noin puolet kertoi syyksi taloudelliset syyt. ²

 

Erityisesti sellaisissa perheissä, joissa on useita yhtäaikaisesti toisen asteen koulutusta suorittavia lapsia, kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi. Monikkoperheissä taloudellista tilannetta vaikeuttaa lisäksi se, että lapsilisän maksaminen päättyy kaikilta monikkolapsilta samanaikaisesti heidän täytettyään 17 vuotta. Toisen asteen opiskelun maksuttomuus on erityisen tärkeää myös pienituloisille, monilapsisille ja yhden vanhemman perheille sekä erityislapsiperheille.

 

Kuluttajaparlamentti kokoontui täysistuntoon 20. marraskuuta eduskunnan Pikkuparlamentissa. Täysistunnossa kannanotot luovutettiin kaikkien eduskuntapuolueiden edustajille.

 

 

 

¹ Pelastakaa Lapset ry:n selvitys toisen asteen opintojen kustannuksista 2017: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2017/11/091457…

² Tiedote, Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoneuvosto 20.3.2018: Nuorisobarometri 2017: Nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri-2017-nuoret-suhtautuvat-myon…

Logo Kunnonpaikka

YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite:
Huoltoliitto ry
Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela

Järjestöpäällikkö
Sami Hämäläinen
sami.hamalainen@huoltoliitto.fi
p. 044 788 9498

Jos asiasi koskee rahaliikennettä tai laskutusta, otathan yhteyttä taloustoimistoomme:
talous@kunnonpaikka.com

Jos asiasi koskee Kunnonpaikan kuntoutusasiakkuutta, otathan yhteyttä kuntoutustoimistoomme:
kuntoutus@kunnonpaikka.com
044 7476 531
Kuntoutustoimiston soittoajat ma-pe klo 10-11 sekä klo 13-14.